Livvinkarjalaa

2. rastavakirikköh (joulukirkkoon) https://www.facebook.com/100008866951221/videos/1765382767100605/

3.Heinillä härkien kaukalon

Paavo Harakan luadimat sanazet

1. Heinilöis žiivattoin soimessa

uinuu lapsi liepottau.

Ańheľparven tie, Hänen luo nyt viey

armahutta suurinda kaččomah.

2. Helmolois muamon armahan

uinuu Poiga Jumalan.

Ańheľparven tie, Hänen luo,...

3. Kessellä liľľoin da ruuzuzien

uinuu Hozpod´ ihmizien.

Ańheľparven tie, Hänen luo,...

4. Rissalla, rinnalla ryövärin

uinuu uhri puhtahin.

Ańheľparven tie, Hänen luo..

 4. Varpunen jouluaamuna https://www.facebook.com/pentti.makkeli/videos/1591265734323755

kielenoppiseen liittyvää kirjallisuutta

Raija Pyöli, Livvinkarjalan kielioppi, Livvinkarjalan harjoituskirja, Ljudmila Markianova, Raija Pyöli Sanakirja suomi - karjala, Martti Pentonen suomi - karjal - suomi sanakniigu .Esim. näistä kirjoista itse olen opetellut livvinkarjalaa. Silloin on tunne kuin olisin ensimmäisellä luokalla. Kieli keskellä suuta opettelen sanoja ja teen kielioppitehtäviä. Ja muistoja nousee mieleen joiden luulin jo unohtuneen. Sydän pehmenee ja veri alkaa kiertämään ja välillä tulee itku ja nauru. Ihminen kaipaa juurilleen. Tällä sivulla olevia kirjoja löytyy aika kivasti kirjastosta. Joten ensin sinne ja jos ei siellä ole tai sitten jos ja kun ihastut kirjaan niin tilaa se Karjal.fi sivustolta. https://www.karjal.fi/kks/?s=livvinkarjala&post_type=product Itselleni on rakkaita seuraavat kirjat livvinkarjalaksi: Arkkipiispa Leon koko tuotanto, Santtu Karhun kirjat. Uusi testamentti livvinkarjalaksi eli Uuzi Sana ( on sekä kirjana että cd:nä ja lukijana on arkkipiispa Leo) ja kalevala karjalan kielellä. Myös esim. muumikirjoja on tosi paljon käännetty livvinkarjalaksi. Nyt vaan kirjastoon kysymään mitä heillä siellä on ja sitten voi tilata myös karjal.fi.

Livvinkarjalaisia lauluja

Joku voi ajatella että nyt on Tuija seonnu. En oo seonnu. Äiti näitä lauloi ja minulla ei juurikaan ole muistoja, ja ne vähätkin on hämärin peitos. Mutta kun näitä kuuntelen on muamo minua taas lähellä. Joitakin laulajia en tänne laita. Esim. Heli Keinonen ja Santtu Karhu ja Hannu Brelo oń nimellä löydettävissä youtubesta. Ehkä laitan heiltä vain yhden biisin tähän esimerkiksi. Mutta tosiaan pitäkää nuo nimet tallessa. Sen sijaan noita Pentti Mäkkelin laulamia lauluja tähän alkuun laitan ihan senkin vuoksi että niitä ei ole levytetty ja niissä monissa on uusia sanotuksia jotka on tehnyt hienosti Paavo Harakka. Panen tänne talteen niin jopa on uarreh minulla. Ei oo semmosta toisilla. Tulostakaa sanat ja sen jälkeen klikatkaa videolinkki auki niin pääsette pajattamaan. Monet Pentti Mäkkelin ja Paavo Harakan yhteistyön tuloksista on vaan facebookissa, joten se varmaankin vaatii sen että olette kirjautuneet sitten sinne facebookkiin. Laulut on oiva tapa opetella karjalan kieltä. Itselleni rakkain karjalainen kappale on tsiganaiset. Sekin löytyy tuolta jostain aika lopusta. Sitä äitini lauloi aina hyvällä tuulella ollessaan. Siitä tulee semmonen muisto että oksat pois. Itkuhan siitä tuli kun vuosien jälkeen sen kerran kuulin. Jotain tunnelukkoja raksahti auki niin että raksui ja rahisi. Myös Uralin pihlajaa äiti lauloi, mutta hän ei koskaan laulanut sitä karjalaksi. Mutta minäpä laulan. Laulun sanat ja itse biisi löytyy tuolta linkeistä nimellä Sygysyn pihlai. Näitä hoilottelen ja uusista on rakkain Santtu Karhun regipajo. Se on upea kipale. Hieno!

MONEN MONDU ILDUA
( Ikävä ) san Eero Mäkkeli laulaa Pentti Mäkkeli
Monen mondu ildua, yödy päiviä dai
kuldu sinuo nähnyh en.
Keviän ehtäl lähtit, kezän yksin jäin...
sygyzy vilut vihmat sai
Joga aino ildu ikkoinan pieles
vuotin da vuotin sinuo.
:,:Moni sivu proidi vai sinä tulluh et.
emäm minuo musta et.:,:
Unohtanuh lienet, keviän valgiet yöt
Kuldu, sanat armaizet.
Randukoivun valgien, tuohen duuhuizen
kuduah vestin syväimen.
Joga aino ildu ikkoinan pieles
vuotan da vuotan sinuo.
:,:Moni sivu proidi vai sinä tule et.
emäm minuo musta et.:,:
Sygyzyn vilut vihmat, pois kukkaizet viey
tuuli lehtet sordau pois.
Linduizet jo lentäh tuas suven randah päi
minä yksin tänne jäin.
Mindäh joga ildu ikkoinan pieles
vuotan da vuotan sinuo.
:,:Moni sivu proidi vai sinä tule et.
emämbi mua musta et.:,:

https://www.facebook.com/pentti.makkeli/videos/1441119342671729/

Paavo Harakka on kiändänyh da Pentti Mäkkeli Pajattaa :)
Rozvo-Romoi
Kui täyttänet miun stokanan , ni voizin kertoa.
Tiän tuskallizen starinan, mill' eule vertoa.
Se on pajo merirozvosta Romoi -nimeldäh,...
kudain syväimiä murdi mis hiän puuttui kierdämäh.
Hiän čoma oli rožaldah da nuori iäldäh.
Da opassuksen suanun oli omalda tuatoldah.
Mutt' neido, joda lembi, hiän oli pettäjä.
Da sentäh tuli Romoista nyt julma ryöviäjä.
Viel' Idämeren randazilla Romoi muissetah,
da naizet Pietaringi vielä piädä puissetah.
Dai Suomenlahen linnatgi tuns' Romoi-ryövärin,
da suuri oli varavo vielä Kokkolassagi.
Ei neido Viron rannikon unoha konzanah,
kuin Rozvo-Romoin kera hiän nouzi kapakkah.
Hyö syödih midä suadih i juodih tuutingin,
da neido poltti syväimen mut' Romoi sigarin.
Ei tiennyn imbi Oulannin, kuin oli laitansa,
kui Rozvo-Romoi pestäväksi toi hällä paitansa.
Yks' ńyblä oli pakkun, hiän ombeli sen kiinn',
da samantien hiän ombeli dai syvaimensä siin'.
Sai Rozvo-Romoi viimein palkkansa. Hiän on nyt Suomessa.
Da mistaht' jogivarressa lie lossin vardoija.
Hiän lessen iessä nöyrdyi i joudui naizihin.
Da silleh neče Rozvo-Romoi hiľľah hirtettih.
Karjalaksi kiändän Paavo Harakka

https://www.facebook.com/pentti.makkeli/videos/1434020450048285/

Nygöi on putti eliä da pajattoa. (Nyt on hyvä elää ja laulaa) Pentti Mäkkeli pajattaa da Paavo Harakan sanazet.

Tuatontuaton olgihattu
Mie erähičči talon buiškah yksin kapuzin,
da sattumalda vanhan skuapan uksen avazin....
Mie sidä pengoin, midä lieno oigein eččinyt,
ni löyvin vanhan olgihatun, siidä kerron nyt.
Sen pölystä kui puhissin da sidä kiändelin,
da buiškassa mie vanhan kirstun piällä istahin.
En vouze muissa, kuibo pitkäh siinä viivähin,
kui tuatontuaton starinua mie hiľľah muistelin.

Ol' kerran pieni hattupuodi laidakavulla,
muga piendä puodie nygyzin et löyvä tovella.
Da siihe puodih tuatontuatto kerran käväizi
Hiän kodvan ečči, olgihatun viimein valičči.
Vai valinda se ei vet siinä aigua vienyn ois,
kas syy on moine, hennonnun ei milläh lähtie pois.
Kui kerran kaččoi myyjäneijon silmih sinizih,
jo kaikki hatut ostannun hiän hedi olis sih.

Neng' mäni aigua sinizilmäin tähe tovessah.
Nyt rakkahus niin kaunis seiťas puhkei kukkimah.
Da joga päivä ildazin, kui čuassu tuli kuus', ni
nähtih eräs herraismies da olgihattu uus'
vuottavan umbuamista pienen puodizen,
da kahen nuoren kulgevan luo puisson hämyzen.
Ei čomemmin tiä satu pieni loppuo nyt voi,
kun kera sygyzen lehtien hiäkellot heillä soi.

Neng' kuvat kulgi muistossain buiškan hämyssä,
da duumin kuibo kaunis ongah ihmiselossa.
Vai kuibo vähän jiäbi meistä muissoks' tulevain,
kui tuatontuaton starinasta olgihattu vain.
Vai onnak' aijan tomun alda kentaht' toinengi,
toičči pienen muisson löydäy kulleh mie´egi.
Neng' tuatontuaton olgihattu sai miun laulamah,
da vanhan skuapan peittoihin sen laitan uuvessah.

Karjalaksi Paavo Harakka

https://www.facebook.com/pentti.makkeli/videos/1430245477092449/

https://www.facebook.com/pentti.makkeli/videos/1425121257604871/

Eino Leinon kunniaksi Nocturne karjalan kielellä. Paavo Harakka on kiändänyh sanaset! Pentti Mäkkeli pajattau.Ota kuva ja teksti yhtä aigoa. Ga piäset itče pajattamah!

Nocturne Kezäyön hämys
Ruizlinnun iäni korvih kandau,
tähkäpäijen piäl on täyzi kuu;...
kezäyö miul lykyn omaks´ andau,
kasezsavuh notkot haudauduu.
En mie iluo pie, en itke huogua;
miul vai mečän hämypeitto tuogua,
palte pilvenpiän, mih päivä hukkuu,
vuara tuuline, mi yödäh nukkuu,
duuhut kukkazien, kuulastukset vein;
niis mie syväimeni laulun tein.
Mintäh mečän hämys sävelehen?
Sentäh kuin on mustua goŕa ylbielöin.
Mintäh junot päivän laskennehen?
Sentäh kuin mie monda unda näin.
Mintäh loittozien vuarain siindo?
Sentäh kuin on sinne silmäin kiindo.
Mintäh hivelheinäin sunnot duuhat?
Sentäh kuin häkkyn on päivän puuhat.
Mintäh pilves virran veis?
Sentäh kuin on mieli siimekseis.
Siulla laulan neido, kezäheinä,
syväimes on suuri hiľľazuus,
uskondo miun, soi nyt säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehrie uus.
En mie eniä aja virvatulda,
onhai käissä miulla lykyn kulda;
pienendyy dai ymbär´ elon piiri
aiga seizou , uinuu tuuliviiri;
eissäin miul hämys matkua tie
se tundemattomah perťtih vie.

https://www.facebook.com/pentti.makkeli/videos/1424171027699894/

2. KALLIVOLLA KORGIEL MÄILLÄ
( Kalliolle kukkulalle ) karjalan kielelle Eero Mäkkeli 1996
:,: Kallivolla, korgiel mäilä,
srojin pienen kodizen :,:
:,: Tule, tule, neidoi nuori,...
jagamah elos minunke :,:
:,: Gu et tulle, sinä mulle,
lähten, matkuan loitos pois :,:
:,: Vieras randu, kodi mulle,
sie en sinuo nähtä vois :,:
:,: Dielo moine, täs ei toine,
meilä andua nevvuo vois :,:
:,: Täs vai pidäy kiistua toinah,
kahten nuoren rakkahus :,:

:,: Tiijjän, arbuan sinun kaimuan,
mučoikse en sinuo sua :,:
:,: Oza minun ollou moine,
aiven mustan sinuo :,:

https://www.facebook.com/pentti.makkeli/videos/1401190953331235/

Laitan tähän sanat sekä suomeksi että karjalaksi. On tämä hyvä! Tätä oon viime talavena hoilottanu ihan iäneen kun käveltiin Jyskän järven jiällä.. Näitä Santtu Karhun biisejä löytyy ihan tuolta youtubesta ja sitten ihan kirjastostakin sekä kirjana että cd:nä ja kantsiihan nämäkin omikse aarteikseen tilata Karjal.fi kaupasta.

Rekilaulu
Minä valjastan tulisen hevon koivuisen rekeni eteen
Joudun unohtamaan metsän vedon, hummaa piiskaan armaani luo

Laulan lauluni usvaiseen metsään, korpi vastaa kaukaisin torvin
Ajan aurinkoon onneni perään, hummaa piiskaan armaani luo

Kuulen kaukana kohisee koski, hevon valjaista valuu jo vaski
Tinakin kyljistä tippuu, kun ohjaan sen armaani luo

Hei, hei, hei, hei, humma löntystä ei
Hai, hai, hai, hai, juoksee morsitustaloon päin

Reen jalakset pellolla ruskaa, kirkon kellokin paukkaa
Kullan kotiin jo lyhenee matka, hummaa piiskaan armaani luo

Minä valjaista riisun tulisen hevon, kun taivaalla syttyvät tähdet
Sulilla sanoillako vastaat vai lähdet pakoon paremman sulhasen luo

Mutta vaimoksi jos tulet mulle valkeaksi vastineeksi
Kutsun kultaiseksi kanaiseksi, heti mieholaan sylissäin tuon.

Regipajo

Minä val`l`astan tulizen hevon koivuzen korjazen edeh
Jovvun unohtamah mečän vevon, hevon ragaičen armahalluo

Pajuo jorkotan udžvazeh meččäh, korbi kajahtah loittozel torvel
Ajan päiväzeh päi ozan eččoh, hebuo ragaičen armahalluo

Kuulen loittonsah, kohizou koski, hevon val`l`ahis valuu jo vaski
Tinagi rinnuksis tippuu, konzu ohjuan armahalluo

Korjan jallakset radzistah pellol, bavvuttau kirikön kello
Kuldoin kodih jo lähembi rodih, hebuo ragaičen armahalluo

Minä lasketan tulizen hevon, konzu taivahal sytytäh tiähtet
Sulil sanoilgo vastuat vai lähtet pagoh paremban sulhazen luo

Agu minule mučoikse tullet valgiekse vastinehekse
Kučun kanazekse kuldazekse, yskäs kerras jo miehoilah tuon

https://www.youtube.com/watch?v=fq78KBLZPsY&feature=youtu.be

Seuraavassa joitakin sanoituksia. Täytyy koittaa joskus löytää nuo biisit laulettuna:

1.TIETOI KARJALAS
san Eero Mäkkeli

Nuoren brihan tie, loitos mieroh vie.
Elos sie vai vessel, libo atkal lie
Kuule bratan vai, täs on pagin kai
Lembi minul syväimen se vei.

:,: Oh Karjala da sie on čoma neičyt
kudritukkain´e sinisilmäin´e
Kui terväh minul syväimen häi vei nyt
otti omakseh, ainavokseh
Vaččua kobristau kui olis midä hädia minul ies
a muite olen ylen vessel mies.
Oh Karjala da sie on čoma neičyt
kudritukkaine sinisilmäine :,:

A kui kävyi täs, lähtie Karjalas
Pidi minun, loitos matkuan, loitos pois
A vai syväimes, minun syväimes
Kaibavo on tietoin oman luo.

:,: Oh Karjala...
........ :,:

Yöt dai päivät kai, duumaičen nyt vai
Konzu sinun neiččykäine nähtä suan.
Minuu vuotat sie, sentäh minun tie
Terväh tuasseh Karjalah se vie

:,: Oh Karjala...
..... :,:

2.KALLIVOLLA KORGIEL MÄILLÄ
( Kalliolle kukkulalle ) karjalan kielelle Eero Mäkkeli 1996

:,: Kallivolla, korgiel mäilä,
srojin pienen kodizen :,:

:,: Tule, tule, neidoi nuori,
jagamah elos minunke :,:

:,: Gu et tulle, sinä mulle,
lähten, matkuan loitos pois :,:

:,: Vieras randu, kodi mulle,
sie en sinuo nähtä vois :,:

:,: Dielo moine, täs ei toine,
meilä andua nevvuo vois :,:

:,: Täs vai pidäy kiistua toinah,
kahten nuoren rakkahus :,:
:,: Tiijjän, arbuan sinun kaimuan,
mučoikse en sinuo sua :,:

:,: Oza minun ollou moine,
aiven mustan sinuo :,:

3. MANJANA
Karjalankielel Eero Mäkkeli

On kodi ylen vinčalleh da aijat sordunuot.
A jengattah vai istunet, ga minbo nečil ruat.
Ei vel´l´el ruadua himoita, on sizär lašku myös.
A toinah aijat nostammo, myö terväh yhtes yös.
:,: Manjana, manjana,
roih huomei toinah päivy parembi :,:

Vai muamoi meijän ruadai on, on hänel talmukäit.
Ma päivät virun pilvekses, gu olis vähät väit.
A toinah muamo duumaiččou: no poigu lašku on,
gu huomei ruadieh puuttunou, se hyvä dielo on.
:,: Manjana, manjana, . . .

Ma yhten kerran dengua sain, sen vei mun bratan kai.
Gu laihinah sen kyzyi vai, ga dengattah mä jäin.
Gu omua dengua järilleh mä hänel pakičin.
Häi tytöin minul yskäh jähkäi: na, täs on sinulgi.
:,: Manjana, manjana, . . .

Vie meil on vähä žiivattua da tanhut kudakui.
Vai näl´l´äs kaikin röngytäh, gu ollah heinättäh.
A kenbo nygöi heiniä sarail menis noudamah,
gu regi pidäs kohendua, ei hebokuluo näy.
:,: Manjana, manjana, . . .

On ikkoinazet murennuot da levos vajattau.
On märgy, vilu vihmal kai, vai vähä pajattau.
No, vihmu lopeh ajalleh da päivy räkittäy.
On jalgu kebjy, mieli vessel, briha pihal käv`.
:,: Manjana, manjana,
roih huomei toinah päivy parembi :,:

4. TALLANKAN SOITTAI
( Yksinäinen harmonikka )
San Eero Mäkkeli

Kylä uinoulou kezäises rauhas,
pienet kujozet iänettäh on.
: ,: Vie vai tallankan soitandan kuulen,
siegu kaibavoh soittai häi käy :,:

Konzu niitylpäi veriähyön vieres,
toinah hillah vai selväh se soi.
:,:Toivod ystäviä armastu nuordu,
ei sen soittai vai löydiä ni voi :,:

Yöhyön tuuloihut hengähtäh hillah,
comis halvasis juablokkupuu.
:,: Sanuo voisitgo soittai jo mindäh,
kedä kuccunnou soitandu siun :,.

Gu vai tiedäzin lähäl on aiven,
syväin tykkäjen kuundelou häi.
:,: Mindäh murendat neidozien rauhan,
yksin matkuat vai soitonke yön :,:

5. MARJU - LENA
( Marja-Leena )San Eero Mäkkeli

Gu elos kenen olloh ozakas
sit armas hänel kulgou rinnal.
Vai kebjäh hänen konzu hyllännet,
sen maksat toinah korgiel hinnal.
Se mikse sidä et ni duumainnuh,
gu sinul tiälä päivy pastoi.
Sä myöhä nygöi kaiken ellendät,
gu vihmu vilu syömen kastoi.

Sinun mustan mä ain,
olet armahin Marju-Lena.
Minua mustanet vai
sidä tiijä en Marju-Lena
Sinä armahin ain,
hyvä lämmä da aiven hellä.
Minä tolko, vai, vai,
sinuu armastin syväimellä.

:,: Sinizet sinun silmät,
kyynelin aiven sumettih.
Minuu ei nuoret mielet,
erontäh äijiä lekahtu.
Gu vet lennettih pois
Olet armahin Marju-Lena.
Myöhä ellendän sen,
olet armahin Marju-Lena :,:

6. SOVVIN KERRAN
san Eero Mäkkeli

Sovvin kerran järven selgiä,
Järven selgiä tuulantei.
Rannan kazlu minul cuhki,
minul cuhki tuulantei:
:,: Sovva nyt valgamoh
sie ved sinuo vuotetah
tytöi coma sinisilmy,
ylen yksin tuulantei :,:

Veneh liibuu järven selgiä,
Järven selgiä tuulantei.
Tytöi istuu brihan yskäs,
brihan yskäs tuulantei.
:,: Nuoret nenga sebäilläh,
kuldukägöidy kuunellah.
Rannan kazlu heillä cuhki,
heillä cuhki tuulantei :,:

7. MONEN MONDU ILDUA
( Ikävä ) san Eero Mäkkeli

Monen mondu ildua, yödy päiviä dai
kuldu sinuo nähnyh en.
Keviän ehtäl lähtit, kezän yksin jäin
sygyzy vilut vihmat sai
Joga aino ildu ikkoinan pieles
vuotin da vuotin sinuo.
:,:Moni sivu proidi vai sinä tulluh et.
emäm minuo musta et.:,:

Unohtanuh lienet, keviän valgiet yöt
Kuldu, sanat armaizet.
Randukoivun valgien, tuohen duuhuizen
kuduah vestin syväimen.
Joga aino ildu ikkoinan pieles
vuotan da vuotan sinuo.
:,:Moni sivu proidi vai sinä tule et.
emäm minuo musta et.:,:

Sygyzyn vilut vihmat, pois kukkaizet viey
tuuli lehtet sordau pois.
Linduizet jo lentäh tuas suven randah päi
minä yksin tänne jäin.
Mindäh joga ildu ikkoinan pieles
vuotan da vuotan sinuo.
:,:Moni sivu proidi vai sinä tule et.
emämbi mua musta et.:,:

8.ZUAHARPALA
san Eero Mäkkeli

Oh ku čoma kuldazeni, oisit ruuzupuu.
Iče sinuu hoivualizin, muga ei ni muu.
:,: Pidäzin sinuu ikkoinal a anna sanos rahvas
Tolko vai on Misa-brihal neče ruuzu armas :,:

Oh ku oizit kuldazeni, kazin poigu vai.
Päivät illat muata suazit, minun polvellai.
:,: Silittäzin piädy selgiä čomua nyzäneniä,
engo sinuu andelisi kenelle ni eniä :,:

Oh ku oizi kuldazen'i suaharpalane.
Peitos sinun pidäzin vain suudu andajen.
:,: A voi, voi ku midä ruadua hädä vačas palau.
Suudu andais suaharpala tiettäväne sulau :,:

Oh ku oizit kuldazeni, helmi syvän vien
Hyvä mieli kuldukolččah, minul lövvit tien
:,: Kuldukolčču minun sormes sinä helmi piällä
Duumaizen on ylen vessel minun eliä tiällä :,:

9. SYGYZYN PIHLAI
( Syyspihlajan alla )
San Eero Mäkkeli

Ruskiet on marjat pihlajien
gu verdy niilöis ois.
On kurkiuadrat lennetty,
jo suven randah pois.
Keral ei minuu ni otettu,
noih mualoih loittozih.
Ken siivetöi, häi sivottu,
muan vilun zieppisih.

:,: Jäi sizarekse tuuli yön,
sen atkal pajo soi.
Da vihmu vilu kyynelin,
ikkoinah löi.
On moni mieronmatkuaju
siiriči proidii häi.
Kudamua aiven vuottelin
tulemattah jäi :,:

10. LIEDZUZEL
karjalan kielel Eero Mäkkeli -97

Minä liedzuzel keviäzet illat
kuldukassaistu sovvattelin.
Da armahat kezäizet illat
yhtes linduzii vai kuundelin.
:,: Silloi armastu elostu vuotin.
Hänen sanaziin tsomiin piäl luotin.
Da ildazel tiehyt se vei nyt,
meijjän armahal liedzuzel luo :,:

Minä mustelen armastu aigua,
joven randasel luo salmen suun.
Hänen yskäzeh painaldin piähyön,
da unohtin jo kaiken muun.

:,: Hänen silmis näin rakkahus loistauv.
Syväin minun se tykkäjen toistauv:
tätä armastu kallistu aigua
ni konzu ei unohtua sua :,:

Kezät, sygyzet, talvet on mennyöt,
da liedzugi murennuh lie.
Da kazvanuh umbeh jo lie nyt
se tiehyt mi liedzul luo vie.

:,: Vieku nähtä suas tsomaistu kukkua,
vieku silittiä pehmiedy tukkua,
vieku kerran suas yhtes tuas kulgie
meijän armahan liedzuzel luo :,:

11. KARJALAN BALLADI
( Matalan torpan balladi )
San Eero Mäkkeli

Suomi on tämän pojan tuattazen mua,
vai kodi oli Karjalassa.
:,: Sinisen järven randazel,
nečis kyläsessä čomazessa :,:

Sinisen järven ualdozilla,
veneh meidy liekutteli.
:,: Sinisen järven jorččikkasäret,
meidy brihaččuzii muanitteli :,:

Pädihäi meil brihazilla pruazniekas käyvä
da jarmankas vuassat juuvva.
:,: Neidozii tanzulois pyöritellä
da toiči vie vai muamale tuuva :,:
Loitos on jiädy nua armahat rannat
da atkal on mieli olluh.
:,: Mustolois eletäh vai kodikylän rannat
da toiči olen kaččomah mennyh :,:

Armas on Suomi da palane on pieni,
Karjalua meillä vie tiällä.
:,: Musta vai muaman da tuattazen neuvot
da elele vai putilleh tiällä :,:

12. KARJALAN KUMBUZIL
karjalainen kansanlaulu

Jo karjalan kumbuzil puut kukitah
Jo karjalan koivikot tuuhevutah
Kägöi kuldu kukkuu, on mua lumetoi
Sinne minun on kaibavo pohjatoi.

Ma tunnen vuarazet, mägilöin vyöt
dai kaskiloin savut da valgiezet yöt-
Salomuahuot tunnen, sen korgiezet puut,
Sinun sinizet järvet, da jogiloin suut.
Sie puaksuzeh matkan´e miärätöi
läbi meččien se kulgi da n´äreiköin.
Minä seizoin vuaral da kaččomah jäin:
čoman Karjalan kai, ies silmäzien näin.

Da vuaroin harjoil noil rahvahan luo,
minun nosti jo Karjalan korbi da suo
Da sie midä kuulin da tunzin da näin
siid igiaigaseh kaibavoh jäin.

Jo Karjalan kumbuzil puut kukitah
Jo Karjalan koivikot tuuhevutah
Kägöi kuldu kukkuu, on mua lumetoi
Sinne minun on kaibavo pohjatoi.

Seuraava kipale on tosi kaunis, mutta en mistään löytänyt aivan vastaavia sanoja kuin tuossa videolla. Voi harmin paikka.

Minä mustan
Sanat da sävel: Aleksandr Saveljev
Minä opastuin paista karjalan kielel kus mustan,
Juoksendelin kus pal'l'ahin jalloin - vähäizen mustan.
Minä mustan, kui muamo da tuatto minuu kazvatettih -...
Eliä muailmal täl pidäy, kui minuu hyö opastettih.

Kerdavo:
Vai Karjalan mua - on kaikkii paras,
Vai Karjalan mua - minun ryndähäs,
Vai Karjalan mua da mamizen sanaizet piäs.

Konzu lähtemmö koispäi myö muailman loittozih matkoih,
Mustoh jätämmö paikan, kus luovuimmo armahih sanoih.
Tulles järilleh kedä on himoine vastah läs kodii?
Vaiku ei ole pordahil ammui jo vahnastu mamii.

Kerdavo

Pidäs puaksumbah mustella omuadu muamua da tuattua.
Jättiä rahvahan mustokse hyviä, ei vihua da pahua.
Minä mustan, kui muamo da tuatto minuu kazvatettih.
Eliä muailmal täl pidäy, kui minuu hyö opastettih.

Kerdavo

https://youtu.be/nRPBkFJQhp0

Seuraavaan minulla ei ole sanoja ollenkaan. Mutta sanoma on hieno!

https://www.youtube.com/watch?v=LC_GNYifEmw&feature=youtu.be

https://mirala.eu/KARJALANKIELISIA%20LAULUJA/Salmin-murrekuoro/Salmin_parahat_pajozetX.htm

Yllä olevasta äänitteestä minulle on rakkain tämä

https://mirala.eu/KARJALANKIELISIA%20LAULUJA/Salmin-murrekuoro/06%20-%20Ajettih%20tziganazed.mp3

Eli tsiganaiset. Tätä muomoni ainos vai pajatti Tätä äitini aina lauloi. Tässä alla vielä yksi versio

https://www.youtube.com/watch?v=C4bd-_saQII

TSIGANAIZET
SOLISTIT:
Ajettih da tsiganaiset
jarmankas kodih da kodih
Ajettih da azetuttih
juablokkupuun tyveh
Yksi tsigan ei olluh vessel
häi ei pajuo pajattanuh
Ei tsigunoizen igruloih
ni vouze ei suvainuh
Kavotti häi uulitsan, kavotti häi koin da rodnoin. Kavotti häi neitsykkäinzen kudamua suvaitsi.
KAIKKI:
Eh, gulaittsi, gulaittsi, gulaittsi
Brihaine tsomaine, tsomaine
Ruskeizissa paidazis da
ylen oli hyväine 2X
Kusbo on se uulittsa?
Kusbo on se koin da rodnoi
Kusbo on se neittsykkäine
kudamua suvaittsi?
Vot löydi häin uulittsan
vot löydi häin koin da rodnoin
vot löydi häin neittsykäizen
kudamua suvaittsi
Eh, gulaittsi, gulaittsi, gulaittsi
Brihaine tsomaine, tsomaine
Ruskeizissa paidazis da
ylen oli hyväine
Neitsyt sinä tsomaine, kudritukkaine,
-tukkaine. Armas olet minulle,
a tule sinä miul mutsoikse.
Eh, gulaittsi, gulaittsi, gulaittsi
Brihaine tsomaine, tsomaine
Ruskeizissa paidazis da
ylen oli hyväine

https://www.youtube.com/watch?v=aIWxw67Nr8U

Yllä olevassa Evakon pajossa on hieno musavideo.

Lisäys 27.10.2021:

Ja kaikille, jotka osaavat laulaa ( kun minä taasen en) on tämmöinen karjalankielinen karaoke. Siinä on sanat!

https://www.youtube.com/channel/UC0v_OZUAV5z4sWGsEnaL7dA/featured