uusia runoja
Herrani!
viisaan neitsyen tavoin
minulla on öljyä lampussani
sitä riittää - ei se lopu
seison pimeässä, ja lamppuni valo valaisee mutta...
Herrani!
katso jalkojani!
ne vapisevat!
kylmyys tarttuu joka niveleen
kiertyy nilkkojen ympärille ja pusertaa
minä pelkään etten jaksa kannatella
tätä lyhtyä enää kauan
sudet ulvovat
ne liikkuvat öisin
ne liikkuvat laumassa
tähdet ovat liian kaukana
ja minä tahdon koskettaa niitä kaikkia
yksitellen
hellästi
Herra nosta minut
että yltäisin!
miten kaukana on aamu!
miten kaukana on aamu?
Jos osaisin, kirjoittaisin vähän toisenlaisen haudallakäyntibiisin. Siinä biisissä ei itkettäisi ollenkaan. Ei olisi silleen, että voi kun en arvostanut sinua eläessäsi, ja nyt on liian myöhäistä. Ja muuta semmosta yhtä kauheaa. Siinä biisissä ois paljon rauhaa ja vielä enemmän hymyä. Siinä ois kaksi kaverusta. Toinen siellä haudassa, ja toinen pakkasesta narskuvin saappain siinä haudalla. Ja sit se narskuvasaappainen pyyhkisi sen kaverinsa hautakiven hellästi lumesta puhtaaksi. Kultakirjaimet, vuosiluvut kaikki. Ja se puhdistaisi vielä sen ristin. Ja se hymyilisi koska kuolemaa ei ole niille, jotka uskoo. Ja sit se kiittäisi siitä ja sytyttäisi kynttilän. Ja se sanois sille kaverille, että nähdään. Ja sit se narskuvasaappainen lähtisi kotiin. Ja sillä ois ihan ok mieli ja rauha. Kun se tietää, että sen kaverilla on kaikki hyvin, kun se on turvassa Jeesuksen luona. Se on ihan varma siitä. Sillä se kaveri uskoi lupaukseen, että joka uskoo Minuun, ei ikinä kuole. Ja vielä kaukaa se näkisi sen ristin, joka loistaa sen kynttilän valossa. Ja se narskuttelisi niillä kengillään kotiin juomaan kuumaa kaakaota. Kun sitä ehkä kuitennii sisältä pikkusen palelee. Mutta en minä osaa!!! Mutta jos tämä menisi proosarunosta, en vaan saa tätä laatikon muotoon. Kun proosarunon pitäisi olla laatikonmuotoinen. Voi hyvä ihme!
☆ pelastuksen ☆ riemu☆
☆ askelin ☆ narskuvin ☆ luoksesi sun ☆ ystäväni ☆ hiljaa astelen ja ☆ siniseen ☆ hämärään ☆haudallesi ☆ kynttiläni ☆sulle sytytän ☆
☆hautakiveäsi katselen ja ☆ sikarin ☆ viimeisen ☆ muistokses ☆ polttelen ☆
☆ muistan kun ☆ tavattiin ☆ elämäni ☆ turhuuteen ☆ kerroit ☆ totuuden ☆
☆ se joka ☆ kuolee ☆ se elää ☆ jos turvautuu ☆ Herran ☆ pyhään lupaukseen ☆ uskothan ☆ Jeesukseen ☆ ristillä Hän ☆ puolestas sun ☆ kärsi vuoksesi ja ☆kynttilän ☆ valossa ☆ ristisi sun ☆ kimaltelee☆ hiljaa rukoilen ☆
☆hautakiveäsi katselen ja ☆ sikarin ☆ viimeisen ☆ muistokses ☆ polttelen ☆ kiittäen ☆ hymyillen ☆
☆kerran vielä ☆ sinut näen ☆ uskon ☆ sanaan Herran ☆ rauha on ☆ sisälläin ☆ nyt viimein ☆ ymmärrän ☆ ristis ☆ valossa ☆ sen kaiken ☆näen☆
(Miten suurta voi riemu pelastuksesta olla, kun sitä voi tuntea hautausmaan hämärässä, rakkaan ihmisen haudalla. Annetaanpa paradoksin puhua tässäkin runossa.)
hän seisoo yksin
parakeissa häntä kuuntelevat
ystävät - nälkäisinä näkemään,
kuulemaan palasen kauneutta.
jutsku! soita jotain!
- huusivat natsit.
nälästä heikkona
hän kohottaa jousen
mitä hän soittaisi?
tänä ihmeellisenä yönä,
kun vartijoiden silmät
eivät näkyneet tähtien loisteelta.
jutsku! soita jotain!
- huusivat natsit.
on vain yksi laulu.
jousi kohosi itsevarmasti
viulu soi intohimoisesti
kertoen kärsimyksestä,
ikävästä, kauneudesta,
Jumalan pyhyydestä
ja vielä kaiken sen yläpuolella
ylpeydestäolla Jumalan valittu
- Hänen kansansa.
jutsku! - soita se uudelleen.
hän seisoi yksin ja soitti,
yhden, toisen, kolmannen kerran.
parakeissa kaikuivat äänettömät huokaukset
oli Jom Kippur - juutalaisten pyhin yö
ja laulu oli Kol Nidrei - Kaikki lupaukset
( runo kirjoitettu rabbi Nachman Seltzerin tarinan innoittamana, Artscroll publications 2016) Kannattaa myös kuunnella tuo kaunis kappale. https://youtu.be/hQz8CcvnVgE
..............................................
Alussa ne olivat siistissä pinossa keittiön pöydällä. Ei se voi olla kovin vaikeaa, ajattelin, laittaa niitä järjestykseen. Mutta ennen kuin huomasinkaan, P-kirjain vilisti lattiaa pitkin kohti avointa parvekkeen ovea - ja vapautta. Viime hetkellä sain siitä kuristusotteen. Se sätki kuin syötävä, kun raahasin sen takaisin pöydän luokse. Juuri kun sain sen tainnutettua paikalleen, huomasin S-kirjaimen puuttuvan. Se sihisi käärmeenä jalkojeni alla. Yritin repiä sitä nilkastani irti, mutta se oli kietoutunut tiukkaan, ja ajattelin, että olkoon. Voi kai sitä kirjoittaa jotain ilman S-kirjaintakin. H-kirjain oli juossut kopiokoneeseen. Iloisena rallatellen se kopioi itseään, eikä kielloista piitannut. A-kirjaimen löysin hajuvesieni luota. Se oli nukahtanut ambran, yasminen ja Arabian nightin väliin. Se näytti kovin somalta. En hennonnut sitä herättää. T-kirjain oli siinä vaiheessa poissa pelistä. Se oli juonut punaviinipulloni tyhjilleen. Nyt se hoiperteli ikkunalaudalla, ja häiritsi pahoin keskittymistäni. Pelkäsin sen putoavan. Ja putosihan se viimein. Sitä ennen se esitti minulle uskomattoman hienon tangon. Hienosti tanssii tuo yksijalkainen - ajattelin. Yksi kerrallaan kirjaimet katosivat. Paitsi H-kirjain, joka jatkoi rallatellen itsensä kopioimista. Minulla oli pinossani enää J ja V, sekä H-kirjaimia mielinmäärin. Muutama konsonantti siis, eikä yhtään vokaalia. Olkoon. Ehkä joku parempi kirjoittaja saisi näistä jotain aikaiseksi, mutta minulla ei ole mitään ideaa. Jos kirjaimet pysyisivät pinossa, minulla voisi olla toivoa. Mutta kun niillä on jokaisella oma elämänsä, niin ei mitään tolkkua... Pyörittelin O-kirjainta kuin taikuri kolikkoaan. J.H.V.H - siinä kaikki, ajattelin. Pistin tarinalle pisteen.
Avinu
Kaunis on maailma jonka olet luonut,jossakin enkelit keittävät iltakaakaota ja andromedan tähtisumu värjää siipiä kirjaviksi. Täällä on pimeää Isä. Aina on maanantai. Tahtoisin joskus vain kaivautua peiton sisään. Leikkiä pientä lasta. Minulle ei kukaan ole koskaan laulanut tuutulaulua. Siksikö minä en nuku? Avinu.. ensi yönä laula minut uneen. Paranna. Tee sydämeeni uusi tähtitarha jonne eksyä. Ja sitten etsi minut. Leikitään piilosta Abba, Isi.
Beautiful is the world you have created, where angels boil evening cocoa and the stellar nebula of Andromeda dyes its wings variegated. Here is the dark Father. It's always Monday. Sometimes I just want to dig inside the blanket. Play like a small child. For me, no one has ever sung a song. Is that why I'm not sleeping? Avinu .. next night Sing me to sleep. Heal. Make a new star garden in my heart to get lost. And then find me. Let's play hide and seek Abba, Dad.
https://www.youtube.com/watch?v=KfYRXpDKuTo
Kokeilin kääntää runoni google kääntäjällä. Kuullostaa ihan kelpo runolta vieraalla kielellä. Mutta varmasti on virheitä. Eipä se mitään haittaa. Kirjoittajakin on täynnä virheitä. Joten voi varmaankin sanoa, että runo on enemmän kuin näköiseni .
neljä unetonta yötä takana
hätäpäissään sitä jo rukoilee
vuodatin, että on paha mieli
kukaan ei lue runojani, tekstejäni, kirjaani
murheeltani hetkessä putosi pohja pois
hellän äänen vastatessa
älä välitä... ei Minunkaan.